LΣnnessΣ Chilen rajalla , ovat Andien vuoriston Kordillierit, poimuvuoristo-alpit, joihin kuuluu mm. EtelΣ- Amerikan korkein vuori Aconcacua (7000 m) ja Llullaillaco (6724 m). Andeista itΣΣn on vanhempia ja matalampia vuoria. TΣmΣn vuorimaan etelΣosa on Patagonia. Pohjoista kohti ovat suuri tasankomaa Pampas ja Gran Chaco. Maahan kuuluu my÷s itΣinen osa Tulimaata ja pikku saari Isla de los Estados. Suppilonmuotoiseen virransuuhun, Rio del la Plataan, purkavat vetensΣ Paranan ja Uruguayn joet, jotka saavat alkunsa Pampasilta ja osasta Gran Chagon aluetta. Suuret osat maata ovat kuitenkin ilman vesiyhteyttΣ Atlantin valtamereen.
Ennenkuin espanjalaiset tulivat maahan vuonna 1515, oli maa paimentolaisintiaanien asuttama. Vuonna 1534 nimitettiin Pedro de Mendoza ensimmΣiseksi Espanjan kuninkaan kuvern÷÷riksi. VΣest÷ kapinoi Espanjan siirtomaavaltaa vastaan 1800-luvun alkupuolella ja vuonna 1816 julistettiin maa riippumattomaksi, ja seurasivat vuosikymmenien anarkia ja laittomuudet. Noin vuonna 1880 laantuivat taistelut ja saatettiin voimaan yleinen ΣΣnioikeus. Maailmankriisi vuoden 1930 paikkeilla aiheutti sen, ettΣ sotilasjuntta otti vallan ja sitΣ hallitsivat vuodesta 1943 fasistisin tendenssein (tarkoituksin) varustautuneet kollegat (ty÷toverit). Kenraali Juan Per≤n valittiin presidentiksi 1946; hΣn koetti parantaa k÷yhimpien olosuhteita ja organisoida ty÷ntekij÷itΣ ja saa sen vuoksi suurta kansallista taustatukea yhdessΣ puolisonsa Evan kanssa, jota my÷s kutsutaan "Evitaksi". Vuonna 1952 kuollutta Evaa palvottiin melkein pyhimyksenΣ, mutta maa joutui taloudelliseen sekasortoon, ja Per≤n joutui epΣsopuun kirkon kanssa ja armeija karkoitti hΣnet 1955. Per≤n muutti Espanjaan. Vuonna 1973 Per≤n palasi takaisin maahan, hΣnestΣ tuli presidentti, mutta vanheneva mies kuoli 10 kuukautta my÷hemmin, ja valta siirtyy hΣnen uudelle puolisollensa Isabellalle. Vuonna 1976 sotilaat ottavat vallan Isabella Per≤nilta ja seuraavina vuosina maassa vallitsee brutaali (raaka) sotilashallinto, josta aiheutuu yli viisi tuhatta kuolemantapausta, erityisesti vasemmistolaisesti orientoituneita, monia vangitaan, kidutetut saadaan katoamaan sen jΣlkeen jΣljett÷miin. Vuonna 1982 maa miehitti brittilΣiset Falkland-saaret ja julisti oikeutensa saariin. Englanti torjui hy÷kkΣyksen takaisin lyhyen sodan kuluessa. Maan presidentti kenraali Galtieri erotetaan ja maan demokratisointi alkaa. Vuonna 1983 valittiin Ra·l Alfonsi uuden siviilihallinnon johtoon.
